Ryhmäperhepäiväkoti Häntälään – no mikäettei

Someron keskustaan rakennetun toisen päiväkodin myötä kaikki ryhmäperhepäiväkodit suljettiin ja  perusturvalautakunta teki pidemmän aikavälin linjaukset päivähoidon organisoinnin suhteen. Linjauksen lähtökohtana on, että jokaiselle somerolaiselle lapselle tarjotaan hoitopaikka joko keskustan kahdesta päiväkodista, Somerniemellä sijaitsevasta päiväkodista, Pitkäjärvellä sijaitsevasta päiväkodista tai perhepäivähoidosta. Kotihoitoa tuetaan kaupungin toimesta Somero-lisällä.

Nyt, vastoin odotuksia, kaikki päiväkodit ovat täynnä ja perhepäivähoitajista huutava pula. Häntälän suunnan vanhemmat ovatkin hoitopaikkaongelmineen kirjelmöineet perusturvalautakunnalle toivoen ryhmäperhepäiväkodin perustamista Häntälään. Perusturvajohtaja Antti Parpo on perusturvalautakunnan aiempiin linjauksiin ja ryhmäperhepäivähoidon päiväkoti- tai perhepäivähoitoa korkeampiin kustannuksiin vedoten esittänyt, että Häntälään ei tulisi perustaa kyläläisten toivomaa päivähoitoyksikköä. Lautakunta ei kuitenkaan tehnyt vielä elokuun kokouksessa asiasta päätöstä suuntaan eikä toiseen, vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi, jotta yksikön pidenpiaikainen tarve voidaan selvittää. Hyvä niin.

Asun Lahden koulun yhteydessä sijaitsevan Sammalniityn päiväkodin lähellä. Olen itse kuulunut siihen aktiivisten kyläläisten ryhmään, jotka ajoivat useiden vuosien ajan ryhmäperhepäiväkotia ja esiopetusta Lahden koulun entisiin opettajien asuntoihin. Teimme useita perusteltuja esityksiä, joita yleensä ei edes käsitelty missään kaupungin hallintokunnissa. Vihdoin tuli päivä, jolloin alueella ei ollut perhepäivähoitajia, eikä keskustan päiväkodissa tai ryhmäperhepäivähoidossa riittävästi hoitopaikkoja. En tarkkaan muista milloin Lahden ryhmis ja myöhemmin Sammalniityn päiväkoti perustettiin, mutta tällä hetkellä sinne olisi tulossa lapsia koko ajan enemmän kuin voidaan ottaa. Tarvetta siis on. Enää ei kyseessä ole väliaikainen päivähoitoratkaisu, vaan pysyvä yksikkö, jonka olemassaolo on kirjattu myös perusturvalautakunnan päivähoitolinjauksiin.

Toivonkin, että myös Häntälän alueelle voitaisi aikaansaada toimiva ja kysyntää vastaava päivähoitoyksikkö, johon Teeriharjulla oleva asunto tuntuisi olevan todella hyvä ratkaisu. Hoitopaikka työmatkan varrella olisi varmasti lapsiystävällisen kunnan tarjoamaa hyvää palvelua, jota myös haja-asutusalueilla asuvien tulisi saada. Hankkeen perustamiskustannukset olisivat varsin pienet. Kaupunkihan ei omista kiinteistöä, johon päivähoitoyhksikköä on suunniteltu, joten mikäli päivähoidon tarve alueella vähenisi niin ratkaisevasti, että toiminta pitäisi lopettaa, ei vuokratiloissa toimivan yksikön lopettaminen olisi millään muotoa ongelmallista.

Tsemppiä Annelle ja muille hankkeen puuhaihmisille. Prosessi voi olla pitkä ja omat lapset kasvaa kouluikään ennen kuin mitään tapahtuu. Niin minullekin kävi. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa pelkät omat intressit eivät voikaan olla etusijalla. Usein kuitenkin omista tarpeista kumpuaa näkemys muidenkin tarpeista ja pitkällä aikavälillä pystymme rakentamaan jotain uutta ja pysyvää.

Miksi maksaisin yhdistysten ja järjestöjen jäsenmaksuja?

Useimmat suomalaiset varmaankin ovat yhden tai useamman yhdistyksen jäseniä. Niin minäkin. Maksan vuosittain Jyty Somero ry:n, Someron omakotiyhdistyksen, Someron Pallo Lentopallo ry:n, Someron keskustan, Someron sydänyhdistyksen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton jäsenmaksua. Suurista summista ei puhuta, mutta eipä ole tullut mieleen jättää maksuja maksamattakaan.

Miksi maksamme yhdistysten jäsenmaksua ja miksi yleensä kuulumme erilaisiin yhdistyksiin? Tällainen kysymys tuli mieleeni kun omakotiyhdistyksen hallituksen kokouksessa selasimme eronneita ja jäsenmaksunsa maksamatta jättäneitä jäseniä. Useat ovat liittyneet omakotiyhdistykseen voidakseen hyödyntää sen jäsenilleen kilpailuttamat sähkötarjoukset. Siis henkilökohtaista hyötyä tavoitellen.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että useinmiten yhdistyksiin ja järjestöihin kuulutaan siksi, että arvostetaan sen yhteiskunnassa tekemää työtä ja halutaan antaa oma pieni rahallinen tuki tämän työn edistämiseksi. Siksi aatteellisten yhdistysten tehtävänä ei ensisijaisesti olekaan tuottaa jäsenistölleen konkreettista hyötyä vaan pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnassa niin, että ne toiminnallan saavat aikaan myönteisiä muutoksia esimerkiksi lainsäädäntöön.

Tuntuu, että nykyisin kaikesta pitäisi saada itselle konkreettista hyötyä tai huvia ja mieluiten vielä niin, ettei itse tarvitse tehdä mitään. Vastuunkantajia ja tekiköitä jäsenistöstä on vaikea löytää. Ollaan  kaukana aatteellisesta yhdistystoiminnasta, jos hyöty ja huvi menevät perimmäisten tarkoitusperien edelle.

Yhdistystoiminta on parhaimmillaan yhteisöllista toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähtekäämme siis kaikki joukolla ja rohkeasti mukaan erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan.  Jaetaan vastuuta ja tehdään yhdessä, niin kenellekään ei jää liian suurta työmäärää.

Kirjoittanut Riitta Kategoriassa Yleinen

Hyvinvoiva henkilökunta hyvän kuntamaineen luojana

Voidaan kysyä, kumpi oli ensin? – Hyvämaineinen kunta vai hyvinvoiva- ja työtyytyväinen henkilökunta. Tämän kysymyksen esitin itselleni opiskellessani yritysviestinnän erikoistumisopintoja Turun ammattikorkeakoulussa. Olin valinnut opintoihin kuuluvan kehittämistyöni aiheeksi Someron kaupungin sisäisen viestinnän kehittämissuunnitelman laatimisen. Erilaisiin lähteisiin tutustuessani tulin vakuuttuneeksi hyvinvoivan, tyytyväisen ja työhönsä sitoutuneen henkilökunnan suuresta merkityksestä hyvän kuntamaineen muodostumisessa.

Hyvämaineinen kunta arvostaa työntekijöitään ja kohtelee heitä tasa-arvoisesti sekä panostaa henkilöstökoulutukseen. Tällaisen kunnan työntekijät ovat sitoutuneita työyhteisöönsä ja ylpeitä työstään.

Kuntamaine voidaan määritellä kunnalle tärkeiden tahojen ja henkilöiden mielipiteenä kunnan todellisesta toiminnasta. Kuntamainetta rakennetaan niissä tarinoissa, joita ihmiset kertovat. Tarinat syntyvät ja leviävät erilaisissa tilanteissa, kuten kunnallisia palveluita käytettäessä, mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Ei siis ole samantekevää mitä kunnan työntekijä kertoo työnantajastaan asiakkailleen ja läheisilleen. Työhönsä ja työyhteisöönsä tyytyväinen henkilökunta viestii lähiverkkojensa välityksellä positiivista viestiä kunnasta.

Viestintä, erityisesti sisäinen viestintä, on yksi niistä keinoista joiden avulla henkilöstön työtyytyväisyyteen ja –hyvinvointiin voidaan suuressa määrin vaikuttaa. Viestintä tulisikin nähdä eräänlaisena koko organisaatiota verhoavana ”sateenvarjona” joka luo yhteisen vireen kaikelle toiminnalle tai ”liimana”, joka yhdistää yksiköitä ja toimialoja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Viestintää tarvitaan kaikkialla yhteisössä ja se nivoutuu läheisesti henkilöstöhallintoon ja tietohallintoon ja markkinointi on osa sitä.

Tulevaisuudessa kunnilla tulee olemaan enenevässä määrin rekrytointiongelmia. Siksi ei olekaan samantekevää, minkälainen maine kunnalla on työnantajana. Kun tekijöistä on pulaa, voivat parhaat henkilöt valita työpaikkansa useasta sopivasta vaihtoehdosta. Silloin vaakakupissa painaa, ehkä palkkaakin enemmän, juuri kunnan maine.

Haluan olla mukana rakentamassa Someron kaupungista hyvämaineista kuntaa, jonka henkilökunta on tyytyväistä työhönsä ja työyhteisöönsä ja jonka vapautuvat työpaikat ovat haluttuja osaajien keskuudessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan hyvin suunniteltua ja organisoitua ulkoista ja sisäistä viestintää sekä työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Jos tässä onnistumme, ja lisäksi pystymme luomaan toimivat yhteistyömuodot lähikuntien, yritysten, yhdistysten ja muiden kaupungillemme tärkeiden tahojen kanssa, tulemme menestymään itsenäisenä maaseutukaupunkina.

Artikkeli on julkaistu Someron keskustan vaalilehdessä.

Ilmaista mainosta

Pääsin sitten tänään valtuustoehdokaskolleegani Inkeri Majurin kanssa Somero-lehteen. Ilmaista mainosta siis 🙂

Vaikka olen aloittelija politiikan kentillä, en ole kokematon median kanssa toimimisen suhteen. Olen työni tiimoilta antanut lehdille useita jutunaiheita ja haastattelujakin vuosien varrella ja kuvani on useaan kertaan löytänyt tiensä paikallislehden sivuille. Olen myös opiskellut yritysviestintää ja siihen  ja työhöni liittyen kirjoittanut myös lehdistötiedotteita.

Tällainen yllättävä haastattelu, jonka perusteella juttu lehteen tehtiin, on melko haastava tilanne. Pitäisi pystyä vastaamaan moniin kysymyksiin eri aloilta. Pitää samalla miettiä mitä mieltä on, mitä asiasta oikeasti tietää ja mitä sopii lehden palstoilla julkisesti sanoa.

Onneksi toimittajat nykyisin suhtautuvat myönteisesti siihen, että pyydän jutun luettavakseni ennen kuin se julkaistaan lehdessä. Näin pystyn vielä tarkistamaan onko sanomani ymmärretty oikein. Mikään ei ole inhottavampaa kuin lukea lehdestä omaan suuhun laitettuja sanoja, joita en ole sanonut tai ainakaan tarkoittanut. Harvoin tällaisia tilanteita ammattitaitoisten toimittajien kanssa vastaan tulee. Useinmiten vastausviestissä voin vain todetan jutun olevan ok. Kaikkiin pikkujuttuihin ei edes kannata puuttua ja toimittajallahan on oikeus kirjoittaa jutusta omanlaisensa. Sitä kunnioitan. Faktavirheet kyllä korjaan aina. Mielestäni siten palvelen myös toimittajaa ja jutun julkaisevaa lehteä.

Julkisuuden suhteen voidaan käyttää tulesta perinteiseti käytettyä sananpartta ”hyvä renki, mutta huono isäntä”. Näinhän asia juuri on. Julkisuus on hyvä apulainen monessakin mielessä myös ehdokkaille. Jos sinut tunnetaan hyvin ennen ehdolle asettumistasi, on sinun helpompi saada ajatuksesi jäämään ihmisten mieliin. Tuttuihin kasvoihin ja tuttuun nimeen on helpompi yhdistää asioita.

Julkisuudella on myös kääntöpuolensa, jonka kanssa en halua missään vaiheessa joutua tekemisiin. Nykypäivän iltapäivälehtijounalismi on monessa kohtaa mennyt yli sietokyvyn. Esimerkiksi johtavien poliitikkojen yksityiselämällä ei tunnu enää olevan minkäänlaista lainsuojaa.

Uusi pistelaskutapa lentopalloliigaan

Pikapuoliin alkavalla kaudella Suomen lentopalloliigassa siirrytään uudistettuun pistelaskutapaan. Aiemmista vuosista poiketen pisteitä voi ottelusta saada nollasta kolmeen. 3-0 tai 3-1 voitosta voittajajoukkue saa kolme pistettä, kun taas 3-2 erälukemiin päättyneen ottelun pisteet jaetaan joukkueiden kesken siten, että voittaja saa kaksi pistettä ja häviäjä yhden pisteen. Aiemminhan voitosta sai aina kaksi pistettä riippumatta erävoittojen määrästä.

Lentopallon sääntöjä on vuosien varrella muutettu melko tiuhaan tahtiin. Välillä vähemmän aktiivisesti lajia seuraavien on varmasti hankalaa pysyä kartalla muutosten viidakossa. Mielestäni muutokset pelikentillä ovat useinmiten positiivisia, vaikka osa niistä jääkin yhden tai muutaman kauden kokeiluiksi.  Hyvä esimerkki tällaisesta kokeilusta on takavuosien jaksopelijärjestelmä, joka todettiin melko nopeasti huonoksi.

Muutoksia tapahtuu myös juniorisarjojen säännöissaä. Näiden sääntömuutosten tavoitteena on tietysti pyrkiä aikaansaamaan sellaisia pelejä, joissa lapset ja nuoret mahdollisimman hyvin kehittyvät pelaajina. Usein  muutokset kuitenkin tuntuvat puhuttavan valmentajia, pelaajia ja vanhempia. Kaikki eivät ole aina samoilla linjoilla kuin sääntöjä nikkaroivat lentopalloliiton ja alueiden asiantuntijat. Esimerkiksi tänä syksynä on kritisoitu C-juniorien aluemestaruussarjassa pakollista ala-aloitusta. Mene ja tiedä. Ilmeisesti tarkoituksena on estää kovien hyppysyöttöjen liian suuri rooli. Säännöt ovat kuitenkin samat aina molemmin puolin verkkoa, eikä niistä kovin suurta meteliä kannata pitää.

Lähdetään taas avoimin mielin alkavaan lentopallokauteen ja nautitaan peleistä kentillä ja niiden laidoilla.

Jännitystä lentopallokatsomossa

Tämään pääsin pitkän kesätauon jälkeen lentopallokatsomoon. Someron ylpeys, lentopallon naisten SM-liigassa pelaava Sopa, kohtasi kotisalissaan Suomen Cupin ensimmäisessä puolivälieräottelussa rakkaan vihollisensa, LP Viestin Salosta. Ennakkosuosikin paineet olivat harjoitusotteluiden perusteella Salolaisilla. Taisivat salolaiset tullakin Somerolle hieman takkiauki mentaliteetilla. Ensimmäisen erän nimittäin vei nimiinsä kotijoukkue. Ottelu oli hyvin tasainen ja eriä voitettiin vuorotahtiin. Voittaja selvisi vasta viidennen erän jatkopalloissa. Valitettavasti voitto lipsahti tällä kertaa salolaisille. Ottelu oli kuitenkin jännittävä ja siten myös katsojat saivat vastinetta pääsylippuun sijoittamilleen euroille. Mitään huippulentopalloa tässä vaiheessa kautta ei tosin ollut tarjolla. Virheitä tehtiin puolin ja toisin, eikä pelaaminen selvästikään ollut vielä aivan sitä, mitä sen liigatasolla pitäisi olla.

Cup-pelit jatkuvat lähes parin viikon päästä, torstaina 16.9. Salossa pelattavalla toisella ottelulla. Siellä Somerolaisten pitäisi sitten ottaa vieraskentällä vähintään 3-1 voitto jatkaakseen suoraan välieriin. Helppoa se ei Salohallissa varmastikaan tule olemaan, mutta uskoa ei tässä vaiheessa saa menettää. Vielä 3-2 voittokin antaa mahdollisuuden jatkopaikkaan, joskin 15 pisteeseen pelattavan lisäerän voitolla.

On hienoa, että Somerolla pelataan lentopalloa liigatasolla. Se on erittäin tärkeä tekijä kaupungin tunnettuuden kannalta. Näkyväthän liigaottelujen tulokset valtakunnan mediassa ja sen lisäksi kaikki alue- ja paikallislehdet kirjoittavat liigalentopallosta siellä missä sitä pelataan. Someron kaupunki on ymmärtänyt liigalentopallon tuoman mediajulkisuuden arvon ja tukenut jo usean vuoden ajan Somerolaista huippulentopalloilua.

Näkyvyyden lisäksi tämän tason urheilu on hyvä esimerkki lapsille ja nuorille. Somerolla onkin juniorilentopallotoiminta korkealla tasolla. Vuosittain sekä Sopassa pelaavat tyttöjuniorit, että Voimassa pelaavat poikajuniorit ovat mukana aina  SM-tasolla saakka. Myös maailman suurimmasta juniorilentopalloturnauksesta, Power Cupista, Somerolaisjoukkueilla on useita hyviä sijoituksia ja jopa mitallisijoja. Aina silloin tällöin joku somerolaisjuniorikin on löytänyt pelipaikan  liigatasolta. Sopan joukkueeseen kuuluu tälläkin hetkellä pari omaa juniori-ikäistä pelaajaa.

Tuo lapsesi Pellekaija Pumin konserttiin

Someron keskusta järjestää huomenna lauantaina 4.10.2008 klo 11 ilmaisen lastenkonsertin Nuorisotalo Jukolassa. Tule sinäkin ja tuo lapsesi kuulemaan ja näkemään Pellekaija Pum livenä. Samalla voit tavata meitä keskustan kunnallisvaaliehdokkaita ja keskustella kanssamme itseäsi kiinnostavista asioista. Konsertin kanssa samaan aikaan klo 10-13 on myös torilla monenmoista toimintaa.

Nähdään Jukolassa ja torilla.

Mistä löytyy Suomen paras asuinpaikka lapsiperheelle?

Valitut Palat -aikakauslehti haastatteli suomalaisia lapsiperheitä selvittääkseen mikä on niiden kannalta paras paikkakunta asua. Somero, kuten monet muutkin saman kokoluokan kunnat, menestyi tutkimuksessa ihan mukavasti. Sen sijoitus 415 kunnan joukossa oli 49. Lähiseudun kunnista vain Perniö (13.), Koski Tl (35.) ja Paimio (46.) menestyivät vertailussa Someroa paremmin.

Mitä tutkimus oikeasti sitten kertoo siinä menestyneistä kunnista?

Tutkimuksen tekijät valitsivat kymmenen eri tekijää, joiden uskottiin vaikuttavan lapsiperheen asuinpaikan valintaan. Näiden pohjalta sitten arvioitiin jokainen Suomen kunta ja annettiin pisteitä kustakin tekijästä. Sen jälkeen tehtiin kyselytytkimus, jossa haastateltiin 1060 lapsiperheen vanhempaa. Heiltä kysyttiin, mitkä esitetyistä tekijöistä ovat  tärkeitä. Näiden tietojen pohjalta tehtiin lopullinen kuntien paremmusjärjestykseen listaaminen.

Esitettyt kymmenen tekijää olivat

  1. Asuntojen hintataso on kohtuullinen
  2. Perusopetuksen lisäksi kunnassa on lukio tai ammattikoulutason opetusta
  3. Kunnassa on alhainen rikollisuusaste
  4. Paikkakunnalla asuu paljon muita lapsiperheitä
  5. Kunnassa on alhainen veroäyri
  6. Paikkakunnalta on alle tunnin matka isoon (yli 50 000 asukkaan) kaupunkiin
  7. Kunnassa on alhainen työttömyysaste
  8. Luonto on niin kaunis, että alueella on paljon myös kesämökkejä
  9. Kunnan asukasmäärä on kasvussa
  10. Asukkaat ovat keskimäärin hyvätuloisia

Monet esitetyistä tekijöistä vaikuttavat varmasti lapsiperheen asuinpaikan valintaan, mutta eivät mielestäni ole niitä kriteerejä, joiden perusteella kunnan voisi määritellä lapsiystävälliseksi. Mielestäni todellisia lapsiystävällisyyttä kuvaavia tekijöitä ovat paremminkin esimerkiksi: päivähoitopaikan saannin vaivattomuus ja läheisyys, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet, laadukas perusopetus, synnytyssairaalan läheisyys sekä hyvät neuvola- ja muut terveydenhoitopalvelut. Vain muutamia mainitakseni. Näillä tekijöillä mitattuna tutkimuksen tulos olisi varmasti aivan erilainen.

Taiteen perusopetus – tärkeä vetovoimatekijä lapsiperheille

Erityisasiantuntija Ditte Winqvist on pureutunut 2.10.2008  kunnat.net sivustolla julkaisemassaan verkkokolumnissaan  lapsiystävällisiksi  halajavien kuntien kannalta tärkeään asiaan. Taiteen perusopetus, jos mikä, on juuri sellainen kunnallinen palvelu, jota lapsiperheet arvostavat. Winqvist toivoo, että taiteen perusopetusta kehitettäisiin osana kansalaisopistojen toimintaa. Monessa kansalaisopistossa näin onkin toimittu jo vuosien ajan.

Someron kansalaisopisto aloitti sivistyslautakunnan kesällä hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen visuaalisen taiteen perusopetuksen kuluvana syksynä. Taiteen maailmaan tutustumisen pääsi aloittamaan 14 oppilaan ryhmä. Mukaan päässeet oppilaat ovat iältään 7-8 vuotiaita ja heillä on edessään noin yhdeksän vuotta kestävät yleisen oppimäärän (500 tunnin) mukaiset kuvataidetta ja käsityötä sisältävät opinnot. Uusia aloittavia ryhmiä on tarkoitus käynnistää joka toinen vuosi. Vuorovuosin järjestetään lisäksi lähinnä esikouluikäisille suunnattua yhden vuoden kestävää valmentavaa opetusta.

Koska kansalaisopistolla ei ole yhtään päätoimista opettajaa, jää vastuu taiteen perusopetuksesta opetusta antavalle tuntiopettajalle. Tämän ensimmäisen toimintakauden ja ehkä seuraavankin, järjestely saattaa vielä toimia, mutta jatkossa päätoiminen vastuuhenkilö on ehdottoman välttämätön.  Tämän asian ratkaisemiseksi kaupungilla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Someron kansalaisopistoon voidaan palkata päätoiminen visuaalisen taiteen suunnitteluopettaja tai opisto voidaan liittää toiseen opistoon, jota kautta tarvittava suunnittelu- ja opettajaresurssi saadaan. Nämä ratkaisut kaupungin tulisi ehdottomasti tehdä ensi vuoden aikana.

Terveen elämän eväitä

Someron kansalaisopiston kuluvan syksyn mielenkiintoinen Terveen elämän eväitä -luentosarja käynnistyi viime tiistaina. Ensimmäisellä luennolla HYKS:in geriatrian professori, HUS:in sisätautien ylilääkäri Reijo Tilvis luennoi otsikolla Asenteet ja odotukset – mitä vaikutuksia terveyteen? Paikalla oli yli 80 kuulijaa, joten luentosarjalle on selvä tilaus.

Someron kaupungin terveyden edistämisen strategian mukaan kansalaisopisto voi edistää vanhusten terveyttä vanhuksille kohdennetulla terveyskurssitarjonnalla. Myös opetusministeriö on linjannut kansalaisopistojen yhdeksi painopistealueeksi terveyttä edistävät opinnot.

Someron kansalaisopisto on vastannut haasteeseen ja suunnitellut Terveen elämän eväitä -luentosarjan yhdessä paikallisten potilasyhdistysten ja Someron terveyskeskuksen kanssa. Kaikille avoimilla ja maksuttomilla luennoilla omasta terveydestään kiinnostuneet ihmiset voivat asiantuntijaluentojen ja kurssituutorin alustusten pohjalta keskustella ja pohtia keinoja ja eväitä terveeseen elämään.

Someron kansalaisopisto on ennenkin tehnyt yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa, mutta tässä projektissa on mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ensimmäistä kertaa useita eri tahoja. Yhteistyössä on voimaa ja siitä on kaikille osapuolille hyötyä. Yhdistykset saavat näkyvyyttä kansalaisopiston kattavan viestinnän ja markkinoinnin kautta ja kansalaisopisto saa asiantuntija-apua luennoitsijoiden rekrytoinnissa. Olisi toivottavaa, että tällainen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen voisi tulevaisuudessa lisääntyä. Toivonkin, että yhdistykset ottaisivat rohkeasti yhteyttä  ideoineen. Mietitään yhdessä sopivatko ideat yhdessä toteutettaviksi.

Ehdokas numero 39

Nyt olen sitten rouva 39. Ehdokasnumerot vahvistettiin eilisiltaisessa vaalilautakunnan kokouksessa ja minulle osui tuollainen melkoisen mitäänsanomaton numero. Eipä se erityisemmin aikaansaa  positiivisia eikä negatiivisiakaan mielikuvia. 39 on perusluku muiden kaltaistensa joukossa.

Ehdokasnumero on kuitenkin tärkeässä osassa kun valtuustoon pyritään. Jotain pientä mainontaa pitäisi tehdä ja silloin numeron tulee olla näkyvissä. Tilasinkin heti nipun käyntikortteja jaettavaksi ystäville, tuttaville ja vähän vieraammillekin. Käyntikorttiin painatin ehdokasnumeron lisäksi yhtenä tärkeimmistä tiedoista tämän blogini osoitteen. Tavoitteenani on, että mahdollisimman moni kävisi lukemassa mielipiteitäni. Käyntikortit taitavatkin sitten olla ainut rahallinen panostukseni tähän vaalityöhön.

Lisää vaalikoneita

Viime viikon aikana olen käynyt vastailemassa useaan vaalikoneeseen. Käypä sinäkin vertailemassa omia mielipiteitäsi minun mielipiteisiini seuraavissa vaalikoneissa.

Näihin kaikkiin olen nyt vastannut. Olen useaan kysymykseen antanut myös sanallisia kommentteja, joita et löydä mistään muualta.