Terveen elämän eväitä

Someron kansalaisopiston kuluvan syksyn mielenkiintoinen Terveen elämän eväitä -luentosarja käynnistyi viime tiistaina. Ensimmäisellä luennolla HYKS:in geriatrian professori, HUS:in sisätautien ylilääkäri Reijo Tilvis luennoi otsikolla Asenteet ja odotukset – mitä vaikutuksia terveyteen? Paikalla oli yli 80 kuulijaa, joten luentosarjalle on selvä tilaus.

Someron kaupungin terveyden edistämisen strategian mukaan kansalaisopisto voi edistää vanhusten terveyttä vanhuksille kohdennetulla terveyskurssitarjonnalla. Myös opetusministeriö on linjannut kansalaisopistojen yhdeksi painopistealueeksi terveyttä edistävät opinnot.

Someron kansalaisopisto on vastannut haasteeseen ja suunnitellut Terveen elämän eväitä -luentosarjan yhdessä paikallisten potilasyhdistysten ja Someron terveyskeskuksen kanssa. Kaikille avoimilla ja maksuttomilla luennoilla omasta terveydestään kiinnostuneet ihmiset voivat asiantuntijaluentojen ja kurssituutorin alustusten pohjalta keskustella ja pohtia keinoja ja eväitä terveeseen elämään.

Someron kansalaisopisto on ennenkin tehnyt yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa, mutta tässä projektissa on mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ensimmäistä kertaa useita eri tahoja. Yhteistyössä on voimaa ja siitä on kaikille osapuolille hyötyä. Yhdistykset saavat näkyvyyttä kansalaisopiston kattavan viestinnän ja markkinoinnin kautta ja kansalaisopisto saa asiantuntija-apua luennoitsijoiden rekrytoinnissa. Olisi toivottavaa, että tällainen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen voisi tulevaisuudessa lisääntyä. Toivonkin, että yhdistykset ottaisivat rohkeasti yhteyttä  ideoineen. Mietitään yhdessä sopivatko ideat yhdessä toteutettaviksi.

Syksyn merkit ilmassa

Tänä syksynä keltaiset lehdet ja koleat tuulet ovat tuoneet syksyn merkit  varhain. Kesä meni, vaikkei sitä tuntunut koskaan tulevankaan. Muutama lämmin jakso jäi kovin lyhyeksi, eikä rantakeleistä ehtinyt nauttia.

Säillä tuntuu olevan merkitystä yllättäviinkin asioihin.  Kansalaisopistojen ilmoittautumismääriin kolealla kesällä ja varhain alkaneella syksyllä on selvästi positiivinen vaikutus. Tänä syksynä Someron kansalaisopistoon on ilmoittautunut lähes 20% enemmän opiskelijoita kuin viime syksynä. On mukava nähdä parin hiljaisemman syksyn jälkeen, että kaupunkilaiset ovat  jälkeen löytäneet opiston tarjoamat monipuoliset opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet.

Kansalaisopisto – monien mahdollisuuksien oppilaitos

Missään muualla maailmassa ei ole meidän kansalaisopistojemme kaltaista, jokaiseen kuntaan ulottuvaa, kaikille avointa oppilaitosverkostoa. Varsinkin maaseutupaikkakunnilla opisto on usein ainut paikka, jossa kuntalaiset pääsevät nauttimaan erilaisista kulttuuriharrastuksista ja oppimaan vaikkapa uusia kieliä.

Kansalaisopistojen toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä. Sen mukaan kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.  Laki antaa opistoille ja niiden ylläpitäjille mahdollisuuden suunnitella ja päättää itsenäisesti tarjoamansa koulutuksen sisällöistä ja määristä. Siksi eri opistot poikkeavatkin toisistaan melko paljon.

Suurimmalla osalla opistojen kursseista opiskellaan kieliä, kädentaitoja, taideaineita ja liikuntaa, omaksi yleissivistykseksi, iloksi ja virkistykseksi. Tutkintotavoitteinen ammatillinen koulutus ei kuulu niiden tehtäväkenttään. Opistoilla on kuitenkin mahdollisuus järjestää myös tavoitteellisempaa opetusta ja pieniä tutkintojakin. Tällaisia ovat mm. järjestyksenvalvoja-, elintarvikehygienia- ja ensiapukoulutukset sekä tietokoneen ajokorttitutkinnot, avoin yliopisto-opetus ja taiteen perusopetus.

Avoin yliopisto tuo korkeakouluopinnot kampusten ulkopuolelle

Kansalaisopistot tekevät laajaa yhteistyötä yliopistojen kanssa järjestäen avointa yliopisto-opetusta. Avoimen kautta on mahdollista suorittaa yliopistojen perus- ja aineopintokokonaisuuksia ja erillisiä opintojaksoja, jotka voi yliopistojen määrittämin perustein sisällyttää yliopistossa tutkinto-opiskelijana suorittamaansa kandidaatin tai maisterin tutkintoon. Avoimen yliopiston opinnot ovat avoimia kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Joillekin opistossa aloitetut avoimen yliopiston opinnot voivat avata myös väylän tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.

Someron kansalaisopisto tekee kiinteää yhteistyötä Turun yliopiston ja Salon kansalaisopiston kanssa. Yhteistyössä suunniteltu kolmen vuoden ohjelma sisältää oppiaineita lähes kaikista Turun yliopiston tiedekunnista. Suurin osa seudulla tarjottavasta opetuksesta järjestetään kysynnän mukaisesti Salossa, mutta myös Somerolla tarjotaan vuosittain muutama perusopintokokonaisuus ja yksittäisiä opintojaksoja. Esimerkiksi kasvatustieteen ja erityispedagogiikan perusopinnot järjestetään vuorovuosin Salossa ja Somerolla.

Tänä syksynä Somerolla oli tarjolla kasvatustieteen perusopinnot ja aineopinnot. Valitettavasti kumpaankin ilmoittautui niin vähän opiskelijoita, ettei ryhmiä voitu käynnistää. Turun avoimen yliopiston suunnittelijan mukaan kasvatustieteellisten eineiden suosion lasku on laajempi ilmiö, jonka syytä ei vielä tiedetä. Ehkä kyseessä on vain ohimenevä aallonpohja, joka ei toistu ensi vuonna.

Visuaalisen taiteen perusopetus – syksyn uutuus Somerolla

Someron kaupungin palvelutarjonnassa on ollut merkittävä puute, johon tämä syksy on tuonut korjauksen. Kaupungissamme ei ole ollut tarjolla taiteen perusopetusta kuvataiteessa tai käsityötaiteessa.

Kesäkuussa asiassa tapahtui merkittävä käänne, kun sivistyslautakunta hyväksyi Someron kansalaisopiston taidekoulun visuaalisen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman. Tällä päätöksellä kaupunki sitoutui järjestämään Opetushallituksen vahvistaman taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta.

Toiminnan käynnistämistä on aiemminkin suunniteltu, mutta päätoimisen opetushenkilöstön puutteen vuoksi siitä on jouduttu luopumaan.  Nyt alkava opetus toteutetaan alkuvaiheessa tuntiopettajavoimin, mutta tulevaisuudessa opintoryhmien määrän lisääntyessä päätoiminen taiteen perusopetuksesta vastaava opettaja on välttämätön.

Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta, joka perustuu Opetushallituksen antamiin valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Se tukee ja laajentaa peruskoulun antamaa taidekasvatusta. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia tietoja ja taitoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin.

Tänä syksynä Somerolla aloitti yksi visuaalisen taiteen perusopetuksen ryhmä, johon otettiin alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Kaikki 14 opiskelupaikkaa täyttyivät ja mahdolliset tulevaisuuden taiteilijat, arkkitehdit tai vaikkapa opettajat pääsivät aloittamaan tällä viikolla kahdeksanvuotiset opintonsa.  Vastaavia ryhmiä aloitetaan joka toinen vuosi ja vuorovuosin järjestetään esikouluikäisille ja ensimmäisen luokan oppilaille taiteen perusopetukseen valmentavaa opetusta.

Tulevaisuus – suuri kysymysmerkki

Salon seudun neljän kansalaisopiston yhdistämisestä yhdeksi alueelliseksi kansalaisopistoksi, Rikala-opistoksi, valmisteltiin usean vuoden ajan ennen Salon seudun 10 kunnan kuntaliitoksen varmistumista. Kaikki neljä ylläpitäjäkuntaa tekivät yhdistymisestä jo periaatepäätöksetkin kunnan- ja kaupunginhallituksissa. Valmistelu kuitenkin pysähtyi Salon kaupunginhallituksessa, kun lopulliset sopimusasiakirjat olisi pitänyt lähettää kuntiin hyväksyttäväksi. Salon kaupunginhallitus veti esityksen pois listaltaan, eikä sitä sen koomin ole siellä käsittelyyn otettu.

Vuodenvaihteessa 2009 kun muut Salon seudun kunnat liittyvät uudeksi Saloksi, myös alueen kolme kansalaisopistoa yhdistyvät. Someron kansalaisopisto jää tässä vaiheessa vielä itsenäiseksi, joskin sen toimialue pienenee Kiikalan kunnaan alueella.

Someron kansalaisopisto tekee edelleen paljon meille tärkeää yhteistyötä Salon kansalaisopiston kanssa. Opistoväen tavoitteena onkin käynnistää uudet neuvottelut Someron kansalaisopiston liittämisestä Salon kansalaisopistoon heti kuntaliitoksen tapahduttua.

Vaikka Salon kansalaisopiston kanssa on pitkään tehty yhteistyötä ja neuvotelty yhdistymisestäkin, ei sitä voida pitää ainoana yhteistyösuuntana tulevaisuudessa. Myös yhteistyön mahdollisuus muiden naapuriopistojen kanssa on syytä selvittää.

Olen työskennellyt Someron kansalaisopistossa vuoden 1983 alusta saakka. Lähes koko tämän 25-vuotisen opistourani aikana opistossa on eletty jonkinlaisessa epävarmuuden tilassa. Siinä vaiheessa kun lamavuosina 1990-luvun alussa opiston päätoimisen rehtorin ja päätoimisen tekstiilityönopettajan virat lakkautettiin, uskoin tilanteen palaavan ennalleen laman jäätyä taakse ja opiston toiminnan palattua lamavuosia edeltävään laajuuteensa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, enkä usko niin enää käyvänkään.

Suuremmat yksiköt ovat tätä päivää, eikä ole itsestäänselvää, että valtion rahallinen tuki opistoille tulevaisuudessa olisi edes nykyisellä tasolla. Jos halutaan, että Somerolla on tarjolla laadukasta vapaata sivistystyötä, on aika tehdä ratkaisut, joilla se taataan. Nykyisellä henkilökuntarakenteella Someron kansalaisopisto on auttamatta liian haavoittuva ja kykenemätön kehittymään ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Suomen landein kaupunki

Tuolla otsikolla Turun Sanomat kirjoitti viime keväänä artikkelin Somerosta ja sen elämästä. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun Someron traktorirallit ja suuret sikamäärät saivat mediajulkisuutta.

Olen miettinut viestinnän näkökulmasta Someron mainetta Suomen suurinpana maaseutukaupunkina ja nähnyt sen aina positiivisena asiana, jota kannattaa korostaa ja käyttää hyväksi kuntakuvan luomisessa. Nyt Salon seudun suuren kuntaliitoksen ja jo aiemmin tapahtuneen Loimaan kaupungin ja kunnan liittymisen myötä, asemamme tässä mielessä on menetetty. Kaupunkimme ei enää olekaan suurin maaseutukaupunki.

Nämä puheet landeimmasta tai junteimmasta kaupungista aiheuttavat hilpeyttä muualla asuvissa ja joskus hieman harmia somerolaisten mielissä. Onko tuo julkisuus kuitenkaan loppujen lopuksi negatiivista? Moni on varmaan luonut niiden perusteella Somerolsta mielikuvan suuresta, vauraasta ja elävästä maaseutukaupungista, johon kannattaa käydä tustustumassa.

Someron kaupunki uudisti logonsa ja sloganinsa jokin aika sitten. Uusi retrohenkinen logo ei ole oikein vielä löytänyt paikkaansa, eikä sitä ole myöskään riittävästi käytetty, jotta se olisi iskostunut ihmisten mieliin. Luulempa, että moni somerolainenkaan ei sitä pelkkänä visuaalisena elementtinä tutuksi tunnistaisi. Kaupungin tulisikin kiireen vilkkaa laatia selvät ohjeet ja järjestää koulutusta henkilökunnalle logon käytöstä. Esimerkiksi kaupungin kotisivulla logoa ei näy lainkaan. Miksi?

”Maaseudun vilskettä ja kaupungin rauhaa” -slogan on vähitellen alkanut tuntua aina vain mukavammalta. Siinä on tavallaan heitetty häränpyllyä perinteisillä ajatuksella maaseudun rauhallisuudesta ja urbaanista vilkkaudesta. Slogan on selvästi hyväntuulinen ja positiivinen. Siinä on pilkettä silmäkulmassa.

Somerolle on kuulopuheiden mukaan perustettu markkinointiryöryhmä, jonka tavoitteena on käsitääkseni markkinointiviestinnän tehostaminen. Toivottavasti näemme pian työryhmän aikaansaannoksia.