Läntisen Someron alueella toimii tällä hetkellä kaksi viiden kilometrin päässä toisistaan sijaitsevaa alakoulua. Lahden koulussa opiskelee koulutoimen alaisuudessa perusopetuksen 1-2-luokan 20 oppilasta ja perusturvan alaisuudessa toimii esiopetusyksikkö. Lisäksi Lahden koulun entisessä opettajien asuntolarakennuksessa toimii Sammalniityn päiväkoti. Pitkäjärven koulussa opiskelee perusopetuksen 3-4 luokan 36 oppilasta. Koulut on yhdistetty hallinnollisesti jo vuonna 1997, mutta samaan koulurakennukseen toimintaa ei ole vieläkään saatu.
Koulujen hallinnollisen yhdistämisen tavoitteena oli ettei alueella toimisi kahta kaksiopettajaista koulua ja monen ikäluokan yhdysluokkia. Tähän tavoitteeseen on päästy vain osittain johtuen siitä, että opetus tapahtuu kahdessa erillisessä yksikössä. Lahden alkuopetuskoulu toimii käytännössä yhden opettajan kouluna ja Pitkäjärven koulu kahden opettajan kouluna.
Siitä saakka kun koulut hallinnollisesti yhdistettiin, on puhuttu uuden alakoulun, esiopetuksen ja päiväkodin toiminnot yhteen yksikköön kokoavan koulukeskuksen rakentamisesta. Onko investointi vanhojen rakennusten saneerausta ja lisärakentamista vai tehdäänkö uusinrakennus. Siitä ei tunnuta päästävän yhteisymmärrykseen. Myös tulevan koulun paikka tuntuu olevan avoinna. Rakennetaanko se Pitkäjärvelle vai Lahden koulun paikalle vai kenties jonnekin aivan uuteen paikkaan. Kaikki mahdollisuudet ovat keskusteluissa välähdelleet.
Minun lapseni ovat jo alakoulusta ulos kasvaneet. Siksi minun onkin helppo katsoa asiaa ulkopuolisen näkökulmasta. Pitkäjärvelle rakentamista puoltaa koulun sijainti kylätaajamassa ja Lahden koulun paikka on liikenteellisesti ihanteellinen. Monelle Lahden koulu ja päiväkoti on Someron keskustaan suuntautuvan työmatkan varrella.
Rakennetaan koulu sitten kumpaan paikkaan tahansa, tulee hanke saada käyntiin mahdollisimman pian. Nykyisellään tilanne on kestämätön ja erityisen ikäväksi tilanteen tekee se, että kaikki halukkaat eivät mahdu alueen kouluihin, vaan heidät joudutaan ohjaamaan muualle.
Someron nykyisellä kouluverkolla alueelle sijoittuvan koulun koko tulisi olemaan n. 6o oppilasta ja 3 opettajaa. Ihan hyvän kokoinen koulu siis. Maksimissaanhan kolmiopettajaisessa koulussa voisi Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan olla n. 80 oppilasta. Tällainen koulu- ja päivähoitoyksikkö toki voidaan rakentaa, mutta nykyisellä kouluverkolla sen toteuttamiseen ei saada valtionosuutta.
Vaikuttaa siltä, että ainakaan näin vaalien alla millään puolueella ei ole rohkeutta lähteä suunnittelemaan yhdenkään pienen koulun lakkauttamista. Ainakin tällaisen käsityksen olen saanut.
Itse olen kuitenkin miettinyt, onko pieni koulu omalla kylällä niin arvokas, että sen olemassaolon vuoksi kannattaa luopua kunnon opetustiloista, usean opettajan tuomasta asiantuntemuksesta, suuremmasta sosiaalisesta verkostosta ja monesta muustakin isomman koulun edusta.
Vaikka Lahden koulu onkin lähellä kotiani, en näe tätä läheisyyttä niin suurena itseisarvona, että sen vuoksi luopuisin monesta muusta tärkeästä asiasta. Lain mukaanhan kunnan pitää järjestää koululaisille kuljetus, mikäli koulumatkan pituus on yli viisi kilometriä. Somerolla lapsia tosin kuljetetaan paljon lyhyempiäkin matkoja koulumatkan vaarallisuuden yms. syiden vuoksi. Käsittääkseni kyläkoulujen oppilaista suuri osa on nykyiselläkin kouluverkolla kuljetusten piirissä.
Vitkuttelun aika on ohi. Kotikaupunkimme taloustilanne on niin hyvä, että rakennetaan se koulu omilla rahoilla. Mahdollisen valtionosuuden odottelu saattaisi lykätä hanketta vieläkin useilla vuosilla, vaikka kouluverkkoon puututtaisikin. 50-80 oppilaan uusi ja ajanmukainen koulu ja sen yhteydessä oleva päivähoitoyksikö on niin vetovoimainen, että vähitellen myös lähialueen pienten koulujen alueelta alkaa tulla liikehditää tähän suuntaan. Jos tai kun rahat eivät enää jonain päivänä riitä, tehdään ne kipeät ratkaisut.
Riitta Anneli 