Onko koulu liian rankka paikka oppilaille ja opettajille?

Kouluympäristössä kuohuu taas. Emme ole vielä käsitelleet Kauhajoen tapahtumiakaan loppuun, kun uusi koulumaailmaa sivuava tragedia on uutisoitu. Oulun perhesurman kaikki osapuolet olivat läheisesti yhteydessä kouluun. Lapsille koulu oli opinahjo ja vanhemmille työpaikka.

Oulun tragedian myötä mieleeni on noussut väkisinkin kysymys siitä, miksi koulumaailmassa joillakin on niin rankkaa ja raskasta, että mieli järkkyy ja läheisille tehdään pahaa. Vaatiiko kouluyhteisö kaikilta osapuolilta liikaa vai eikö ongelmia huomata? Tai kenties ei olekaan olemassa riittävän hyviä toimintamalleja ja ohjeita havaittuihin vaaranpaikkoihin puuttumiseen?

Kauhajoen ja Oulun tragedioissa yhdeksi syylliseksi on noussut Suomen aselaki, joka on sallinut tappamiseen tarkoitettujen käsiaseiden helpohkon saannin. Nyt asiaa ollaan korjaamassa ja se onkin hyvä asia. Revolverit tai metsästysaseet eivät kuitenkaan ole ainoita aseita, joilla kanssaihmisiä  tai itseä voidaan vahingoittaa. Siksi pelkällä aselakiin puuttumisella ei pystytä pureutumaan ongelmien ytimiin, syihin, jotka ajavat ihmisiä näihin epätoivoisiin tekoihin.

Koulukiusaaminen tuntuu olevan yksi merkittävä syy kouluissa tapahtuvien murhenäytelmien syntyyn. Usein koulukiusatuksi joutuminen vaikuttaa uhrien koko tulevaan elämään. Osa aikuisiässäkin tehdyistä väkivallanteoista ja itsemurhista saattaa johtua kouluajan traumaattisista kiusatuksitulemiskokemuksista.

Koulukiusaamisen seuraukset tunnetaan ja sen kitkemiseksi kouluissa pyritään tekemään kaikki voitava. Yhteiskunnassa ja koulumaailmassa on kuitenkin jotain vialla, kun jatkuva kiusaaminen on edelleenkin mahdollista. Koulukiusaamisen estämiseksi tehtävä työ pitää saada kouluyhteisön jokapäiväiseksi toiminnaksi. Pelkällä valvonnalla ja puheilla ei välttämättä päästä tavoitteeseen, vaan asenteisiin vaikuttaminen on se tärkein tehtävä. Kaikki lapset pitää saada jo pienestä pitäen ymmärtämään, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja ihmisten erilaisuutta tulee hyväksyä. Joillekin näiden asioiden omaksuminen saattaa olla muita vaikeampaa. Heillä voi olla vaikeista kotioloista tai huonoista roolimalleista  johtuvia ongelmia tai muuta pahaa oloa, joiden vuoksi muodostunut heikko itsetunto ajaa heitä koulukiusaamisen kaltaisiin tekoihin. Nämä lapset ja nuoret tulee tunnistaa ja heidän ohjaamiseensa tulee varata muita enemmän voimavaroja.

Koulumaailmaa kehitetään koko ajan. Juuri nyt on ajankohtaista taito- ja taideaineiden sekä liikunnan lisääminen perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Edellisessä uudistuksessa edellä mainittujen aineiden osuus jäi kovin pieneksi. Oppiaineiden sisältöäkin voisi muokata luovuutta ja kädentaitoja kehittäviksi ja joitain asioita voitaisi hyvin oppia esimerkiksi luonnossa liikkuen.

Toivoisin myös, että koulussa vähennettäisi numeerista arviointia. Mielestäni annettujen tehtävien hyväksytysti suorittaminen olisi riittävä osaamisen mittari suurimmassa osassa perusopetuksen oppiaineita. Numeroarvioita käyttäisi lähinnä vain äidinkielessä, matematiikassa ja yhdessä vieraassa kielessä. Näin koulumaailma tulisi ehkä hieman vähemmän paineita aiheuttavaksi. Opettajillekin jäisi aikaa enemmän ohjata lapsia yhteiskunnassa pärjäämiseen kuin kokeisiin valmistautumiseen.

Kirjoittanut Riitta Kategoriassa Yleinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s