Valitut Palat -aikakauslehti haastatteli suomalaisia lapsiperheitä selvittääkseen mikä on niiden kannalta paras paikkakunta asua. Somero, kuten monet muutkin saman kokoluokan kunnat, menestyi tutkimuksessa ihan mukavasti. Sen sijoitus 415 kunnan joukossa oli 49. Lähiseudun kunnista vain Perniö (13.), Koski Tl (35.) ja Paimio (46.) menestyivät vertailussa Someroa paremmin.
Mitä tutkimus oikeasti sitten kertoo siinä menestyneistä kunnista?
Tutkimuksen tekijät valitsivat kymmenen eri tekijää, joiden uskottiin vaikuttavan lapsiperheen asuinpaikan valintaan. Näiden pohjalta sitten arvioitiin jokainen Suomen kunta ja annettiin pisteitä kustakin tekijästä. Sen jälkeen tehtiin kyselytytkimus, jossa haastateltiin 1060 lapsiperheen vanhempaa. Heiltä kysyttiin, mitkä esitetyistä tekijöistä ovat tärkeitä. Näiden tietojen pohjalta tehtiin lopullinen kuntien paremmusjärjestykseen listaaminen.
Esitettyt kymmenen tekijää olivat
- Asuntojen hintataso on kohtuullinen
- Perusopetuksen lisäksi kunnassa on lukio tai ammattikoulutason opetusta
- Kunnassa on alhainen rikollisuusaste
- Paikkakunnalla asuu paljon muita lapsiperheitä
- Kunnassa on alhainen veroäyri
- Paikkakunnalta on alle tunnin matka isoon (yli 50 000 asukkaan) kaupunkiin
- Kunnassa on alhainen työttömyysaste
- Luonto on niin kaunis, että alueella on paljon myös kesämökkejä
- Kunnan asukasmäärä on kasvussa
- Asukkaat ovat keskimäärin hyvätuloisia
Monet esitetyistä tekijöistä vaikuttavat varmasti lapsiperheen asuinpaikan valintaan, mutta eivät mielestäni ole niitä kriteerejä, joiden perusteella kunnan voisi määritellä lapsiystävälliseksi. Mielestäni todellisia lapsiystävällisyyttä kuvaavia tekijöitä ovat paremminkin esimerkiksi: päivähoitopaikan saannin vaivattomuus ja läheisyys, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet, laadukas perusopetus, synnytyssairaalan läheisyys sekä hyvät neuvola- ja muut terveydenhoitopalvelut. Vain muutamia mainitakseni. Näillä tekijöillä mitattuna tutkimuksen tulos olisi varmasti aivan erilainen.
Taiteen perusopetus – tärkeä vetovoimatekijä lapsiperheille
Erityisasiantuntija Ditte Winqvist on pureutunut 2.10.2008 kunnat.net sivustolla julkaisemassaan verkkokolumnissaan lapsiystävällisiksi halajavien kuntien kannalta tärkeään asiaan. Taiteen perusopetus, jos mikä, on juuri sellainen kunnallinen palvelu, jota lapsiperheet arvostavat. Winqvist toivoo, että taiteen perusopetusta kehitettäisiin osana kansalaisopistojen toimintaa. Monessa kansalaisopistossa näin onkin toimittu jo vuosien ajan.
Someron kansalaisopisto aloitti sivistyslautakunnan kesällä hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen visuaalisen taiteen perusopetuksen kuluvana syksynä. Taiteen maailmaan tutustumisen pääsi aloittamaan 14 oppilaan ryhmä. Mukaan päässeet oppilaat ovat iältään 7-8 vuotiaita ja heillä on edessään noin yhdeksän vuotta kestävät yleisen oppimäärän (500 tunnin) mukaiset kuvataidetta ja käsityötä sisältävät opinnot. Uusia aloittavia ryhmiä on tarkoitus käynnistää joka toinen vuosi. Vuorovuosin järjestetään lisäksi lähinnä esikouluikäisille suunnattua yhden vuoden kestävää valmentavaa opetusta.
Koska kansalaisopistolla ei ole yhtään päätoimista opettajaa, jää vastuu taiteen perusopetuksesta opetusta antavalle tuntiopettajalle. Tämän ensimmäisen toimintakauden ja ehkä seuraavankin, järjestely saattaa vielä toimia, mutta jatkossa päätoiminen vastuuhenkilö on ehdottoman välttämätön. Tämän asian ratkaisemiseksi kaupungilla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Someron kansalaisopistoon voidaan palkata päätoiminen visuaalisen taiteen suunnitteluopettaja tai opisto voidaan liittää toiseen opistoon, jota kautta tarvittava suunnittelu- ja opettajaresurssi saadaan. Nämä ratkaisut kaupungin tulisi ehdottomasti tehdä ensi vuoden aikana.
- Taiteen perusopetus – tärkeä kunnallinen palvelu >>
Erityisasiantuntija Ditte Winqvistin verkkokolumni 2.10.1008 kunnat.net-verkkolehdessä
- Taiteen perusopetus >>
Erityisasiantuntija Ditte Winqvistin esitys Kuntamarkkinoilla 2008
Riitta Anneli 